Pelkkä kirjasta luku kun ei meinannut päähän tarttua kaiken sen itse luomisen ja tekemisen jälkeen.Aloitin itse Kuopion steinerkoulussa 1997. Kouluvalinta tuntui luontaiselta, käsillä tekeminen on aina ollut minun juttuni. Omat lapseni pääsivät steinerpäiväkotiin ja esikouluun vuonna 2016, ja vuonna 2017 esikoiseni aloitti ensimmäisen luokan Kuopion steinerkoulussa. Valinta oli helppo, halusin tarjota lapselleni samaa kuin mitä itse olen saanut. Erityisesti "kyläkoulumainen luonne" keskellä kaupunkia ja yksilökeskeinen ajattelumalli olivat valintaa helpottavia asioita. Perheemme "uus-steineri" isukki on käynyt pientä kyläkoulua aikoinaan ja näki koulun pienemmän koon suurena hyötynä.
Steinerkoulussa on syntynyt luotettava luokkayhteisö, jossa myös vanhemmat tuntevat toisensa. Myös nykypäivän luonne, joka ajaa lasta nuoruuteen yhä aiemmin tuntuu olevan poissa, kun katselee mitä kaikkea steinerkoulu, esikoulu ja päiväkoti tarjoaa lapsille.
Stenerkasvatuksen myötä aiheutunut ainoa vaikeus minkä huomasin itselläni siirtyessä perusopetusmalliseen koulutukseen, oli erilaisen oppimisen opetteleminen. Pelkkä kirjasta luku kun ei meinannut päähän tarttua kaiken sen itse luomisen ja tekemisen jälkeen.
Steinervanhemmuus vaatii meiltä hiukan enemmän kuskaamista ja oman vapaa ajan antamista, kuin lähimmän peruskoulun valitseminen, mutta vastineeksi saamme mahtavan opettajan laajan tietotaidon ja hienon ihmiskäsityksen apuumme lapsen kasvatuksessa sekä tiiviin luokkayhteisön kulkemaan opin- ja elämänpolkua kanssamme.
Milla Junnula
Kommentit
Lähetä kommentti